Sortavalan kaupunki on perustettu v. 1632. Sen vanhin historia on vuorottaista tuhoutumista ja elpymistä. Jo v. 1656 Sortavalan ensikerran hävitti eräs maahan hyökännyt venäläinen joukko. Saman vuosisadan lopulla se kuitenkin oli jo vaurioistaan siksi voimistunut, että siitä alkoi muodostua koko itäisen Karjalan kauppakeskus. Mutta turma oli jälleen tulossa. Vuonna 1705 venäläiset polttivat Sortavalan ja v. 1721 joutui se Venäjän vallan alle. Ollen tuskin toipumassa näistä Ison vihan onnettomuuksista kohtasi sitä v. 1742 uusi hyökkäys, tällä kertaa Ruotsin Karjalasta tulleiden partiojoukkojen taholta. Vuonna 1811 palautettiin Vanha Suomi muun Suomen yhteyteen. Sortavalan kauppa vilkastui. Sen porvarit tekivät laajoja kauppamatkoja aina Hämeeseen, Savoon ja Pohjois-Karjalaan saakka, ostaen turkiksia, nahkoja, riistaa, voita y. m. ja tehden sopimuksia tervan kaupasta. Nevanlinna oli tärkein vientipaikka. Sieltä tuotiin jauhoja, suolaa, tupakkaa ja ulkomaiden kankaita. Vanhin Sortavala sijaitsi nykyisen torin ja sataman välillä ja oli siinä v. 1764 neljäsataa asukasta; sata vuotta myöhemmin noin puolet enemmän. Asukasluku 1932 on n. 4,000; esikaupunkien kanssa n. 7,500 henkeä.
Lähde: MATKAILUOPAS SORTAVALA—POHJOIS-LAATOKAN SAARISTO—RAJA-KARJALA—VALAMO 1932